Nuoret haluavat oikeita kokemuksia

Ohjaaja Jari Kujala vie työkseen lapsia ja nuoria seikkailemaan luontoon: telttaretkelle metsään, kallioille kiipeilemään ja erätaitoja opettelemaan. Kuulostaa kepeältä ja hauskalta, mitä toiminta nuorten kanssa onkin, mutta taustalta löytyy myös paljon muuta. Jari työskentelee syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa, joilla on elämässään monia ongelmia.

Pitkään nuorten kanssa työskennellyt Jari opiskeli seikkailutoiminnan ohjaajaksi 1990-luvun lopussa. Siitä lähtien hän on julistanut nuorille luonnossa liikkumisen ilosanomaa. Seikkailukasvatuksella tai seikkailupedagogiikalla tarkoitetaan seikkailullisessa ympäristössä tapahtuvaa tavoitteellisuutta ja ohjattua toimintaa, joka tähtää turvallisten ja aitojen kokemusten sekä reflektoinnin avulla kokonaisvaltaiseen ihmisenä kehittymiseen.

”Eli esimerkiksi sitä, että mennään vaikka metsään retkelle, ollaan teltassa yötä ja huolehditaan omista tavaroista”, Jari kertoo.

Nuorille on tärkeää, että kokemukset ovat oikeita.

”He ovat aivan innoissaan, että nämä asiat tapahtuvat oikeasti eivätkä ole mitään mielikuvitusjuttuja tai lavastettuja tapahtumia. Se on vastapainoa nykyajan virtuaalitodellisuudelle, jossa moni nuori elää.”

 

Luonnosta on tullut myyttinen

Luonto ja eläimet kiinnostavat nuoria, mutta toisaalta niistä on myös vieraannuttu.

”Eläimet kiinnostavat, mutta myös pelottavat. Luonnosta on tullut myyttinen. Yksi kieltäytyy lähtemästä metsään karhujen takia. Toinen taas sanoo ottavansa puukon esiin, jos karhu tulee metsäpolulla vastaan.”

Jarin tekemän työn tavoitteena on vaikuttaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten elämänhallintaan, saada heidät vähentämään päihteiden käyttöä ja rikosten tekemistä.

”Jos näihin asioihin halutaan vaikuttaa, pitäisi nuori saada kopattua ennen kuin hän täyttää 14”, Jari kertoo.

Monen vuorokauden erämaavaellukselle ei voi lähteä kylmiltään, vaan luonnossa toimimista harjoitellaan ensin monta kuukautta päiväretkillä.

”Mutta kun pääsemme lähtemään pitemmälle vaellukselle ja nuoret joutuvat kantamaan itse omat tavaransa, käyttämään ympäristön resursseja hyväkseen ja toimimaan ryhmässä – on se tosi palkitsevaa. Vie kolme vuorokautta, että ympäristö aktivoi ihmisen eri tilaan, sivistys karisee harteilta ja ihminen alkaa toimia eri näkökulmasta. Silloin voi löytää uusia vahvuuksia itsestään.”

 

Tarvitsemme happea ja ilmaa

Jarin mielestä Helsingissä on loistavat mahdollisuudet harrastaa. Luonto on kaupungin ympärillä ja sinne pääsee helposti liikkumaan ja oleilemaan.

”Ihminen ei elä pelkästä duunista, vaan tarvitsee myös happea ja ilmaa ympärilleen. Luonto rauhoittaa ja vapauttaa. Esimerkiksi Nuuksio on lähellä ja helposti saavutettavissa.”

Toisaalta Helsingin jakautuminen mietityttää seikkailuohjaajaa.

”Kaupunki on jo nyt jakautunut: osa lähiöistä on jo ihan omanlaisiaan, joista ei lähdetä enää minnekään. Esimerkiksi luontosuhde katkeaa nopeasti, jos kukaan ei opasta, miksi luontoon kannattaa mennä ja mitä siellä voi tehdä.”

 

Teksti: Heta Ängeslevä
Kuva: Riikka Lahdensuo

 

Jari Kujala valitsi Helsingin tulevaisuuden tekijäksi Kirsi Ihalaisen.

 

 

 

 

Share
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedIn

Kerro ja kommentoi