Kabareeta Helsingin monikulttuurisuuden puolesta

Miltähän tuntuisi kuulla elävää oopperaa kampaamossa, supermarketissa tai kirpputorilla? Sopraano Reetta Ristimäki tietää vastauksen, onhan hän esiintynyt kaikissa noissa paikoissa.

”Oopperalla on kaikkein tehokkain vaikutus, kun sen tuo keskelle ihmisten arkea”, hän kertoo.

Ristimäen elämäntehtävänä on osoittaa, ettei oopperassa ole mitään elitististä tai pelottavaa. Siksi hän on kiertänyt esiintymässä myös kymmenissä tarhoissa ja kouluissa – ja saanut hurmioituneita aplodeja lapsilta, jotka eivät ole kuulleet koskaan aiemmin mitään samanlaista.


Tittelinä prinsessa
ja musiikkiteatterin monitaituri 

Kun Ristimäki työskenteli Kansallisoopperassa viisi vuotta, hänen tittelinsä oli prinsessa ja hänen tehtäviinsä kuului konseptoida ja ideoida lapsille ja nuorille suunnattuja pedagogisia oopperoita sekä esiintyä niissä.

Nyt Ristimäki toimii freelancerina, mutta iloittelu ei ole hävinnyt mihinkään hänen työstään.

Uusimmassa projektissaan hän yhdistelee miimikko Marc Gassot´n ja Bäckström Brothersin kanssa oopperaa, fyysistä teatteria ja – klovneriaa. ”Minua kiinnostaa eleikkään näyttämöilmaisun yhdistäminen erittäin virtuoottiseen musiikilliseen osaamiseen”, Ristimäki sanoo.

Pohjanmaalta kotoisin olevan Ristimäen elämään musiikki on kuulunut aina. 5-vuotiaana hän aloitti viulunsoiton, ja laajensi reprtuaariaan myöhemmin pianolla ja kitaralla. Hän kilpaili myös naisvoimistelussa ja harrasti jazztanssia, ja heittäytyi myöhemmin kokopäiväisen musiikki- ja teatteriammattilaisen työhön.

Nyt Ristimäki on ollut jo pitkään keskeinen hahmo suomalaisessa musiikkiteatterikentässä. Vuonna 2000 hän esimerkiksi perusti musiikkiteatteri Kapsäkin kollegansa kanssa ja johti sitä 12 vuotta.

Hän on ollut myös mukana tekemässä lukuisia kotimaisia musiikkiteatterin ja oopperan kantaesityksiä kuten Risto Räppääjä ja Pakastaja-Elvi, Anna-Liisa ja  Houdini – Kahleiden kuningas.

Ei olekaan ihme, että Muusikkojen liitto on palkinnut hänet tunnustuspalkinnolla kotimaisen musiikkiteatterin edistämisestä ja muusikkojen työllistämisestä.

 

Kantaaottava kabaree 

Keväällä Ristimäki aikoo ottaa kantaa ajankohtaisiin, yhteiskunnallisiin keskusteluihin, ja marssittaa kerran kuussa ravintola Allotrian lavalle alter egonsa, kabareetyttö Greta Kreuzbergin. “Gretan salongissa kuullaan asiantuntijoiden ja taiteilijoiden sähäkkää kulttuurikeskustelua sekä minun ja pianisti Jukka Nykäsen musiikkinumeroita. ”

Tammikuussa aiheena on Helsingin historia ja keskustelijoina kirjailija Virpi Hämeen-Anttila ja historiantutkija Samu Nyström. ”Puhumme muun muassa siitä, kuinka suurin osa Helsingin väestöstä oli muita kuin kantasuomalaisia Suomen itsenäistyttyä. Sillä haluan muistuttaa, ettei meidän tarvitse pelästyä tänne tulleita monia kansallisuuksia, sillä heitä on aina ollut täällä, ja siitä on ollut meille kaikille hyötyä.”

Helsingissä Ristimäen mielestä parasta on, kuinka helposti omia ideoitaan voi kulttuurikentällä toteuttaa ja ennakkoluulottomia yhteistyökumppaneita löytää.
Tosin sama pätee koko yhteiskuntaan.

Kun Ristimäki työskenteli 1990-luvulla opettajana Tehtaankadun koulussa, hän päätti saada kahden desilitran muoviset maitopurkit pois kouluista niiden epäekologisuuden takia.

”Kävin opetusvirastossa esittelemässä laskelmiani, paljonko niistä kertyy jätettä ja paljonko maitolinjasto maksaisi – ja vähitellen purkeista luovuttiinkin.”

 

Teksti ja kuva: Venla Pystynen

 

Sinikka Nopola valitsi Reetta Ristimäen Helsingin tulevaisuuden tekijäksi.

Share
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedIn

Kerro ja kommentoi