Elävät lähiöt kasvattavat Helsinkiä

”Minua kiinnostaa muutos: taloudessa, kulttuurissa, kaikessa. Siksi olen kiinnostunut juuri lähiöistä”, yrittäjä ja toimittaja Katja Lindroos sanoo.

Järeimmät muutokset näkyvät usein vähiten. Seuraavan 5–10 vuoden aikana ratkaistaviksi tulevat, suuret murrostekijät konkretisoituvat kuitenkin lähiöissä: korjausvelka, uudisrakentaminen, maahanmuutto.

”Paljon tulee muuttumaan. Meidän lähiöissämme ei onneksi kaikkea tarvitse repiä pois ja aloittaa ihan alusta.”

Katja Lindroosin mukaan suomalaiset lähiöt ovat sangen onnistuneita kokonaisuuksia. Niissä on toteutunut tehokas inhimillinen mittakaava, kävelykaupungin idea ja toimivat kodit.

”Kasvoin lapsena Espoon Olarissa, kun sitä vielä rakennettiin. Talot toimivat koteina hyvin, niissä oli hyvät rappukäytävät ja kivat hissit”, Katja muistaa lapsen katseensa.

Kerralla rakennettujen lähiöiden tarkoitus oli rationaalisen selvä: asuttaa kaupungistuvan Suomen työtä tekevät ja rakentaa tasa-arvoista yhteiskuntaa.

Tehdessään TV-sarjaa ”Tehtävä lähiössä” ja sukeltaessaan YLE:n uutisarkistoihin hän havaitsi, miten ihmiset jo lähiöiden rakentamisvuosina suhtautuvat sekä hirtehisellä lämmöllä että realistisella kriittisyydellä lähiöihinsä. Idealistinen nostalgia ei ole myöskään Katja Lindroosilla päällimmäisin lähiöiden herättämä tunne.

”Minua kiinnostaa erityisesti se, mitä me odotamme Helsingin lähiöiltä vuonna 2020. Uskallammeko inspiroitua yhdessä?”

 

Kuka vastaa?

Katja Lindroosin vetämä tuotantoyhtiö Momokoti polkaisi viime vuonna pystyyn Our House -lähiöfestivaalin. Tyhjillään oleva kerrostalo Vantaan Mikkolassa sai monien yhteistyökumppaneiden toimesta muun muassa seinämaalauksen ja yhteisöpuutarhan. Festivaalin tekijöissä oli niin ammattiarkkitehtejä, tutkijoita, viestinnän ammattilaisia kuin vapaaehtoisiakin. Lindroosin lisäksi tapahtuman tuottajia olivat Ramon Maronier ja Miia Koski. Tapahtuma toteutettiin lähes pelkällä yritysrahoituksella.

”Seuraavaksi haluaisin tuottaa uudenlaisen lähiöfestivaalitapahtumien sarjan Helsingissä. Kyse ei olisi vain yhdestä juhlasta vaan pidemmälle tähtäävästä yhteistyöstä. Osapuolina olisivat niin kaupunki, asukkaat kuin yritykset”, Katja kertoo.

Yksittäinen yritys ei voi käydä yksin käsiksi isoihin kehitysongelmiin. Mutta se voi auttaa saamaan ihmisiä samaan pöytään ja tehdä muutosta näkyväksi konkreettisin tapahtumin. Jos osapuolia on enemmän kuin kaksi, päästään helpommin pois myös vastakkainasettelusta.

”Vaikeinta yksityisen ja julkisen sektorin sekä aktiivisten kansalaisten yhteistyössä on vastuunkannosta sopiminen: kenen asia tämä on? Seuraavaksi vaikeinta on toinen toisensa kunnioitus.”

On public, private ja people. “Paras tasapaino saadaan jos mukana on neljäskin toimija, akateeminen maailma. Sen tehtävänä on tuottaa paikallisdemokratian tueksi riippumatonta tietoa”, Katja lisää.

Päätöksentekomahdollisuuksien pitäisi olla selvät.

”Asukkaiden osallistaminen johtaa pettymykseen, jos osallistujille ei ole kirkasta se, mihin voidaan vaikuttaa ja mistä voidaan päättää.”

Katja korostaa:

”Helsingissä meillä on massiivinen mahdollisuus olla maailman parhaita aluekehittäjiä. Me olemme virittäytyneet siihen, että teemme yhteisiä asioita.”

 

Unelmien lähiöt

Katja Lindroos, millaisia ovat unelmiesi lähiöt vuonna 2020?

”Keskenään hyvällä tavalla erilaisia. Alueen elämäntapa näkyy, samoin alueelle ominainen hintataso. Edullisuus voi olla myönteinen piirre”, hän ajattelee.

Helsinki, jossa on useita työtä tarjoavia eläviä keskuksia, on nykyistä kokoaan suurempi kaupunki.

Elävät lähiöt elävät myös päivisin, sillä niissä on yritteliäisyyttä. Lähiössä ajan viettäminen ei tarkoita eristettyä tai hylättyä elämää. Lähiöiden levottomuutta enemmän Lindroosia pelottaa niiden hiljaisuus: miten paljon silmiltä ja korvilta jää huomaamatta?

”Tarvitsemme jonkinlaista kulttuurinmuutosta siirtyäksemme neljän seinän sisältä enemmän ulos, yhteisiin tiloihin. Voin ottaa tuolin kadulle ja vaikka vain katsella ihmisiä. Arkiset katsekontaktit ovat tärkeitä turvallisuuden luomisessa.”

Lähiöt voivat ruokkia myös luonnonläheistä kaupunkilaisuutta. Tärkeintä on tunne siitä, että juuri tällä paikalla on väliä. Minä olen kiinni näissä poluissa, joita pitkin kuljen kotiin. Niin ja näissä ihmisissä.

”Alueella täytyy olla oma ekonomiansa. Sen pitää synnyttää toimeliaisuutta, muutoinkin kuin vain rahan muodossa. Ei pelkkää kuluttamista, vaan muutakin vaihdantaa.”

Pienillä, symbolisillakin asioilla voi olla iso merkitys. Maalattu kerrostalon seinä kertoo alueen ihmisten tavasta ajatella ja arvostaa omaa kotiaan.

 

Teksti: Riikka Lahdensuo
Kuva: Ramon Maronier

 

P.S. Mikä innostaa Helsingin lähiöissä:

1)      Itä-Helsingin muutos: Vuosaari on jo pienen kaupungin kokoinen alue!

2)      Lähiöiden paikallisylpeys alkaa näkyä ravintoloissa, kahviloissa ja juhlissa

3)      50- ja 60-lukujen arkkitehtuuri ja pihasuunnittelu

4)      Kaupunkiviljely toteutuu parhaiten lähiöissä

5)      Kaikki pienet yritykset, jotka ottavat lähiöosoitteensa markkinointiinsa

 

Pablo Riquelme valitsi Helsingin tulevaisuuden tekijäksi Katja Lindroosin.

 

 

Share
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedIn

Kerro ja kommentoi