”Alussa meille tultiin sanomaan, että olemme hulluja”

Opiskelijoiden perustama yrityskiihdyttämö Startup Sauna on tehnyt suomalaisesta kasvuyrittämisestä ilmiön.

Siinä se nyt seisoo, pääkaupunkiseudun startup-skenen sydän Startup Sauna. Täällä, otaniemeläisessä punatiilirakennuksessa pitää majaansa Aalto-yliopiston opiskelijoiden vetämä yrityskiihdyttämö, joka lienee yksi tärkeimmistä syistä siihen, että kasvuyrittäjyys on Suomessa nyt niin hip ja pop. Osittain Startup Saunan tekemän työn ansiota on myös se, että kansainväliset sijoittajat ja yritykset ovat innostuneet viime vuosina yhä vimmaisemmin Suomesta.

Startup Saunan chief marketing officer Kasper Suomalainen kertoo yrityskiihdyttämön tarinan alkaneen vuonna 2009. Silloin Aalto-yliopiston opiskelijat perustivat Aaltoes:n, opiskelijavetoisen yrittäjyysjärjestön, josta on sittemmin kasvanut lajissaan Euroopan suurin. Opiskelijat halusivat rakentaa yrittäjyyttä edistävän ekosysteemin, joka toisi yhteen niin sijoittajia, yritysjohtoa kuin yrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoitakin.

”Edellisenä vuonna Nokialta oli myyty matkapuhelinosasto, ja meiltä oli lähtenyt iso siivu Suomen taloudesta. Tajusimme silloin, että sen tilalle tarvitaan jotain uutta. Suomalaiset insinöörit ovat hyviä kehittelemään tuotteita, mutta huonoja rakentamaan niistä bisnestä. Tähän haluttiin muutos”, Suomalainen kertoo.

 

Oma versio Amerikan mallista

Mallia yrittäjyysjärjestön perustamiseen otettiin yhdysvaltalaisesta huippuyliopistosta Massachusetts Institute of Technologystä, ja melko pian opiskelijat ymmärsivät tarvitsevansa myös kiihdyttämön. Startup Sauna oli syntynyt.

”Yliopisto antoi meille avaimet käteen tähän tilaan, ja sanoi, että tehkää mitä teette, kunhat ette riko lakia tai nuku täällä”, Suomalainen kertoo hallimaisessa rakennuksessa, jonka looseissa istuu keskittyneen näköisiä nuoria läppärit edessään.

Nopeasti Startup Saunan vapaaehtoiset haalivat valmentajiksi suomalaisen bisnesmaailman huippuja Mårten Mickosista Ilkka Kivimäkeen, jotka lupautuivat toimimaan aloittelevien yrittäjien mentoreina – täysin ilmaiseksi.

”Täällä liikkuu erittäin vähän rahaa, mutta senkin edestä tietoa”, Suomalainen kehuu.

Kiihdyttämöohjelman on käynyt läpi jo 173 alumnia, ja heidän yrityksensä ovat nostaneet ohjelman jälkeen yhteensä 76 miljoonaa dollaria rahoitusta. Vuonna 2013 UBI Index valitsi Startup Saunan maailman parhaaksi yliopistovetoiseksi nuoreksi kiihdyttämöksi.

”Tänä vuonna meille tuli yli 1100 hakemusta, joista ohjelmaan otettiin 28. Tänne on vaikeampi päästä kuin opiskelemaan Standfordiin”, Suomalainen kehaisee.

Mukaan päässeille kasvuyrityksille rakennetaan omat valmennustiimit, jotka auttavat liiketoiminnan, strategian ja markkinoinnin kehittämisessä. Parhaiten pärjänneet viedään Piilaaksoon mentoroitavaksi ja tapaamaan sijoittajia.

Mutta ei Startup Sauna kehota kurkottamaan pelkästään Amerikkaan. Kiihdyttämö on rakentanut ahkerasti kumppanuuksia myös Baltian maissa, Venäjällä ja muissa Pohjoismaissa, ja kiertää järjestämässä niissä paikallisten verkostojensa kanssa erilaisia tapahtumia ja etsimässä osallistujia ohjelmaansa.

 

Helsingin yritysympäristön plussat ja miinukset

Verkostoituminen on kannattanut. Esimerkiksi Startup Saunan tiloissa ideoitu kasvuyrittäjyyskonferenssi Slush, joka tuo yhteen kasvuyrityksiä ja sijoittajia Helsingin Messukeskuksessa pahimpaan loska-aikaan, on kasvanut hämmästyttävän nopeasti yhdeksi Euroopan suurimmaksi ja merkittävimmäksi startup-tapahtumaksi.

Kasper Suomalaisen mukaan niin Startup Saunan kuin Slushinkin menestys kumpuaa siitä, että se on kasvanut ruohonjuuritasolta ja aidosta innostuksesta. ”Täällä jaksetaan painaa töitä joskus sata tuntia viikossa vain siksi, että se on kivaa. Mottonamme on ´do first, ask for forgiveness later,´ eli tee ensin ja pyydä anteeksi vasta, jos menee puihin. Alkuaikoina meille tultiin sanomaan monesti, ettei ideamme tule toimimaan, ja että olemme hulluja”, Suomalainen virnuilee.

Vaikka moni asia on muuttunut Suomessa lyhyessä ajassa, joitakin esteitä hyvän startup-ekosysteemin rakentamiselle on Kasper Suomalaisen mukaan täällä edelleen.

Ulkomaisen sijoitusrahan saaminen Suomeen on yhä haastavampaa kuin esimerkiksi Ruotsiin lainsäädännön takia, ja toisaalta byrokratia hidastaa huippuosaajien rekrytoimista. ”Jos ulkomainen, kova koodari haluaa tuoda perheensä tänne, menee pitkän aikaa että se onnistuu”, Suomalainen sanoo.

Mutta on Suomessa ja Helsingissä myös selkeät etunsa. Ulkomailla perheensä kanssa pitkiä aikoja asunut ja Macaolla kasinotaloutta opiskellut Suomalainen on saanut huomata elämänlaadun täällä olevan varsin korkea.

”Asuessani Kiinassa katto romahti päälleni, kun olin suihkussa. Delhissä taloomme ei saatu sähköjä kuukauteen. Aasiassa asioiden hoitoa vaikeutti hierarkinen työkulttuuri, kun Helsingissä voi saada tapaamisen kaupunginjohtajan kanssa muutamalla sähköpostilla. Täällä monet asiat toimivat, ja taksissakin voi maksaa kortilla.”

 

Teksti ja kuva: Venla Pystynen

 

 

Jonathan Skelly valitsi Kasper Suomalaisen Helsingin tulevaisuuden tekijäksi.

Share
Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedIn

Kerro ja kommentoi